Opiskelijan hyvinvointi


Teekkarin, kuten kenen tahansa, jaksamisen peruspilareita ovat:

Kunnon ravinto

Vatsaoireet ovat opiskelijoilla yleinen vaiva. Vatsan hyvinvointiin auttaa yleensä säännölliset ruokailuajat ja kasvisten lisääminen ruokavalioon. Kannattaa tutustua opiskelijaruokaloiden tarjontaan.

Löydät tiivistä asiaa tasapainoisesta ravitsemuksesta YTHS:n I Love Arki -sivuston ravinto-osiosta.

Alkoholin käytössä "ördääminen" on mennyt pois muodista. YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan opiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä. Lisää asiaa kostean opiskelijakulttuurin kuivumisesta TEK-lehdessä

Riittävä määrä unta

Unen tarve riippuu ihmisestä, mutta keskimäärin aikuisen tulisi nukkua 7–8 tuntia yössä. Vähäisempi uni ja väsymys voivat vaikuttaa esimerkiksi mielialaan. 

Tutustu hyvän unen vinkkeihin YTHS:n I Love Arki -sivuston uni-osiossa

Sykettä kohottava liikunta

Vain vajaa kolmannes korkeakouluopiskelijoista liikkuu riittävästi. Sen sijaan istumista mahtuu päivään sitäkin enemmän – opiskelijalla keskimäärin 11 tuntia päivässä (Opiskelijoiden liikuntaliitto). Istuminen ja liikkumattomuus voi johtaa muun muassa niska-hartiavaivoihin ja päänsärkyyn.

Kampuksilla on tarjolla liikunnan harrastamiseen monia, edullisiakin mahdollisuuksia. Opiskelijoiden yhdistykset ja kerhot sekä liikuntapalvelut, kuten Unisport, tarjoavat eri lajeja sekä harrastuskavereita.

Tutustu esimerkiksi näihin lajeihin:

  • Voimailu: Herwannan Hauiskääntö haluaa murtaa voimailuun liittyviä myyttejä.
  • Salibandy: Mikko Vähä-Vaheen mielestä lajissa parasta on joukkueaspekti ja nopeus. Hän on Otaonnela Floorballin miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtaja.
  • Suunnistus: Severi Kymäläisen mukaan lajissa pitää osata keskittyä, koska herpaantumisesta seuraa ajanhukkaa. Hän suunnistaa opiskelujen ohessa Tampereen Pyrinnössä.

Yleistä asiaa liikunnasta osana opiskelijan arkea voit lukea Nyytin verkkosivuilta

Verkosta käyttökelpoisia vinkkejä

Opiskelijan hyvinvointiin liittyy myös paljon muuta.

Jussi-Pekka Teini kirjoittaa TEKin blogissa, kuinka loppuun palaminen on opiskelijoiden ja nuorten työssäkäyvien tämän sukupolven vitsaus. 

Diplomi-insinööriksi valmistutaan keskimäärin seitsemässä opintovuodessa ja valmistuessaan keskimääräisellä DI:llä on kaksi vuotta oman alan työkokemusta. Tällä tahdilla on hyvä pitää huolta omasta jaksamisesta; kehitä opiskelukykyjäsi, huolehdi riittävästä palautumisesta stressin jälkeen ja tunnista uupumus.

Opettele tunnistamaan oma osaamisesi. Kun tiedät, missä olet hyvä ja mitkä asiat kiinnostavat sinua, on sinun helpompi löytää mielekästä tekemistä – ja samalla myös itseluottamuksesi voi vahvistua. Keinoja oman osaamisen tunnistamiseen löydät Teekkarin työkirjasta.

Jos opiskelu tuntuu hankalalta, älä lannistu. Opiskelijalta vaaditaan paljon ja opiskelu muistuttaa itsenäisyydessään yrittäjänä toimimista. Etsi ja pyydä siis rohkeasti apua, et ole ainoa jolla välillä sakkaa.

YTHS:n I Love Arki -sivustolla on tietoiskuja ja vinkkejä esimerkiksi itsetunnon parantamiseen ja tavoitteiden asettamiseen. 

Nyyti ry:n Opi elämäntaitoa -kokonaisuus tarjoaa materiaalia ajankäytön hallintaan, rentoutumiseen ja sosiaalisiin verkostoihin.

TEK-lehdessä on listattu vinkkejä opiskelijoiden hyvinvointiin. Voit lukea lehdestä myös työuupumuksesta ja siitä, miten sen voi tunnistaa ja hoitaa.

Lääkäriltä apua

Yllä listatut verkkosivustot ovat hyvää tukimateriaalia perusterveille opiskelijoille oman hyvinvoinnin lisäämiseen. Jos opiskelija kärsii esimerkiksi masennuksesta, verkkomateriaalin lisäksi tarvitaan myös muita hoitokeinoja.

Vakavat sairaudet hoidetaan lääkärin vastaanotolla, esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. YTHS:n palveluihin kuuluvat yleisterveys, suunterveys ja mielenterveys. Tutustu YTHS:n tarjontaan.

Muista myös opintopsykologit ja opintojen ohjaus

Ajanhallintaa ja opiskelumotivaatiota voi parantaa opiskelu, tentteihin luku ja laskuharjoitusten tekeminen yhdessä kaverin kanssa. Voit myös kääntyä kampuksesi ammattilaisten puoleen.

Opintopsykologit tarjoavat yksilö- tai ryhmäohjausta muun muassa opiskelutaitoihin ja motivaatio- tai ajankäyttöongelmien kanssa painiville. Opintojen ohjaajalta tai opintoneuvojalta saa apua omaan koulutusohjelmaan liittyvissä asioissa.

 Lisäksi kampuksilla toimii yliopistopastoreita ja -pappeja, joiden kanssa voi keskustella esimerkiksi ihmissuhdeongelmista.