Teekkarihistoriaa


Artikkeleita teekkarihistoriasta TEK-lehdessä: lehti.tek.fi

TTYY:n portaali Teekkarihistoriaa.fi kartoittaa erityisesti tamperelaisten teekkareiden historiaa.
 

Teekkareiden historian merkkipaaluja

1800

Suomen teollistuminen lähtee käyntiin 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tekstiili- ja metalliteollisuudesta. Lue lisää tekniikan maan historiasta TEK-lehdestä.

Tekniikan alan koulutus alkaa, sisältäen lähinnä matematiikan ja karttojen piirustuksen opetusta sotaoppilaitosten ja valtion hallintovirastojen työntekijöille. Käytännön ammattitaito opitaan työharjoittelussa. Lue lisää: Tekniikan Waiheita 2/08 (pdf).

1849

Ensimmäiset teekkarit aloittavat opintonsa Helsingin teknillisessä reaalikoulussa 15.1. (myöhemmin TKK, nykyään osa Aalto-yliopistoa). Tutustu tekniikan opintojen alkumetreihin täällä.

1850

Teekkari-termistöä (muun muassa nimitystä teekkari tai teknolog) aletaan käyttää 1800-luvun puolivälissä tiettävästi ensimmäisiä kertoja Göteborgissa, Tukholmassa ja Helsingin teknillisessä reaalikoulussa (nyk. Aalto-yliopisto). Teekkarikulttuuria tavataan tänäkin päivänä vain Suomessa ja Ruotsissa. (Lähde

1856

Teekkareilla on jo parhaat bileet. Nimeltä mainitsematon aikalainen valittaa, että teekkarit viettävät "öisin orgioita, jotka pilaavat sielun ja ruumiin" (Tiede-lehti 2.4.2008).

1860

Helsingin teknillisessä reaalikoulussa siirrytään kaikille yhteisestä opetusohjelmasta ja kurssisisällöstä osastoihin, joita perustetaan 1860-luvun alussa viisi: insinööriosasto (jossa opetetaan ”pykäämisen kyhäysoppia” eli rakennustekniikkaa), kemian osasto, koneosasto, arkkitehtiosasto ja maanmittausosasto. Vuosina 1861–1872 koulusta valmistuu 55 oppilasta, joista 34 on rakennusinsinöörejä. (Lähde, pdf)

1872

Teknologföreningen-niminen yhdistys perustetaan Helsingin teknillisessä reaalikoulussa, mistä Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TKY) laskee historiansa alkavan. TKY yhdistyy Aalto-yliopiston myötä vuonna 2010 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan kanssa ja ylioppilaskunnan nimeksi tulee Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY). (Lähde)

1878

Ensimmäinen kansallinen tempaus järjestetään J. L. Runebergin patsasrahaston hyväksi. Tempausten historiasta lisää täällä.

1880

Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) perustetaan.

1890

Naisia aletaan nähdä pikkuhiljaa tekniikan opiskelijoina. Ensimmäinen naisarkkitehti Signe Hornborg valmistuu vuonna 1890. Hän opiskeli ylimääräisenä ja osa-aikaisena oppilaana Polyteknillisessä Opistossa (entinen Helsingin teknillinen reaalikoulu, nykyään Aalto-yliopisto). Vuonna 1905 Jenny Markelin suorittaa tutkinnon tie- ja sillanrakennuksesta. Lue lisää tekniikan ensimmäisistä naisista. Tampereella ensimmäinen naisopiskelija aloittaa rakennustekniikan opinnot vuonna 1967, kaksi vuotta TKK:n Tampereen alaosaston perustamisen jälkeen (lähde).

1891

Kiltatoiminta alkaa, kun Kemistikilta perustetaan.

1893

Teekkarilakki saa nykyisen ulkoasunsa. Tästä katsotaan nykymuotoisen teekkarilakin ajanlaskun alkavan. Lue lisää Teekkarilakin tarinasta sekä lakin eroista Suomessa ja Ruotsissa.

Teknillinen klubi, Tampereen Teknillisen Seuran edeltäjä, perustetaan.

1896

Suomenkielisten Teknikkojen Seura STS perustetaan. Sen ensisijainen tehtävä on edistää suomen kieltä tekniikan ja teollisuuden alalla. Tästä lasketaan alkaneeksi Tekniikan akateemiset TEKin historia.

1904

Suuri osa Polyteknillisen Opiston (nyk. Aalto-yliopisto) opiskelijoista menee luentolakkoon vastalauseena Venäjän armeijan kutsunnoista kieltäytyneiden opiskelijoiden erottamiselle. Lakkoinnostus hiipuu kuitenkin jo syksyllä. (Lähde, pdf)

1908

Monien vaiheiden ja nimien jälkeen Helsingin teknillisenä reaalikouluna aloittaneesta oppilaitoksesta tulee Suomen Teknillinen Korkeakoulu; yliopistotasoinen oppilaitos, jonka opiskelijoilla on ylioppilaiden oikeudet ja opettajilla professorin titteli. Lue lisää

1915

Jääkäriliikkeen toiminta yliopistoissa ja korkeakouluissa naamioidaan ylioppilaspolitiikaksi. Huhtikuussa järjestetään Polilla kokous, jonka väitetään pohtivan "ylioppilaskunnan jakokysymystä". Teekkarit hoitavat maanalaisen liikkeen tiedustelutoimintaa.

1920

Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta perustetaan. Tiedekunnassa opiskelee nykyään myös teekkareita.

1920-luvulla teekkarit alkavat käyttää yhdistävänä asusteena labratakkia. Labratakkeja nähdään vielä Otaniemen muuton yhteydessä 1960-luvulla. 1930-luvulla esitetään ensimmäiset pohdinnat överhalare-nimellä kulkevasta vaatekappaleesta, mutta vasta vuonna 1959 nähdään ensimmäiset kurssihaalarit. 1970-luvulla käytetään tiettyjä retkiä varten hankittuja ekskursiohaalareita ja varsinaiset kiltahaalarit alkavat yleistyä 1980-luvun taitteessa. Lue teekkarihaalareiden synnystä täältä.

1923

Turussa perustetaan Kemistklubben vid Åbo Akademi rf. Se edustaa pitkään yksinään Turussa teekkarikulttuuria. Vuonna 1999 perustetaan Åbo Akademille Datateknologerna vid Åbo Akademi rf ja Turun yliopistoon Digit ry. Vuonna 2008 Turku saa neljännen teekkarikiltansa, Nucleus ry.

1927

Suomenkielinen akateeminen nuoriso siirtyy Tekniikan Ylioppilaiden aloitteesta viettämään vappua Alppilan sijaan Kaivopuistoon. Lue lisää teekkariwapun vaiheista.

1929

Ensimmäinen teekkarilaulukirja T.Y. Laulukirja julkaistaan. Jo tätä aiemmin teekkaripiireissä laulettu Teekkarihymni on myös mukana laulukirjassa. Laulukirja herättää ”inhoa ja kauhua vakavasti ajattelevissa piireissä”. Lue lisää Tarinaa Teekkarihymnistä (pdf).

1931

Polyteknikkojen Ilmailukerho aloittaa kerhotoiminnan. Vuonna 1953 kerhon jäsenet hämmästyttävät yleisöä suunnittelemalla ja rakentamalla alusta asti lentävän moottorihärvelin. Aiheesta lisää.

1933

Speksiperinne rantautuu Suomeen ja ensimmäinen teekkarispeksi esitetään. Esitys on Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan tempaus. Teekkarispeksejä on esitetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1990 ja NääsPeksejä Tampereella vuodesta 1999. Lisää aiheesta myös julkaisussa Teekkarielämää (2006).

Retuperän WBK esiintyy ensimmäistä kertaa Maanmittariklubin varainkeruuta varten järjestetyillä ”Retuperän palokuntajuhlilla”.

1940

Nimeke diplomi-insinööri otetaan varsinaisesti käyttöön tutkintosäännön uudistuksen yhteydessä 1940-luvun alkupuolella (lähde).

1940-luvun loppupuolella teekkareita matkaa ASLA-stipendillä Yhdysvaltoihin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat myönsi Suomelle jälleenrakennuslainan, ja kunnianosoituksena ainoana Euroopan maana lainojaan lamasta ja sodasta huolimatta maksaneelle Suomelle Yhdysvallat päättää käyttää lainan korot ja lyhennykset suomalaisten opiskelijoiden koulutukseen Yhdysvalloissa. ASLA tulee sanoista Amerikan Suomen Lainan Apuraha. Suomalainen insinööri- ja teekkarikunta rakentaa suhteita Yhdysvaltoihin ASLA-apurahojen turvin. Lisää aiheesta täällä. Lisää tekniikan maan historiaa TEK-lehdessä.

1948

Otaniemeläinen wappulehti Äpy aloittaa. Äpy on Suomen vanhin wappulehti. Nykyään wappulehtiä julkaistaan jokaisella teekkaripaikkakunnalla. Otaniemessä vuorottelevat Äpy ja Julkku, Lappeenrannassa ilmestyy Hässi, Oulussa luetaan Ööpistä, Tampereella julkaistaan Tamppia, Vaasassa wappulehti on nimeltään Wapina ja Turussa wapun ilosanomaa jakavat Pilde&Napander ja Tarvliga Avsikter.

1953

Fennada-filmi ikuistaa teekkarielämän tiimellystä tempauksineen, spekseineen ja muine harrastuksineen lyhytelokuvaan. Ajan henkeä kuvaa lausahdus ”teekkarille ei mikään inhimillinen saa olla vierasta – ei edes työnteko.” Katso elokuva Ylen Elävästä arkistosta (10 min).

1955

Teekkarit aloittavat televisiolähetykset Suomessa. Ensimmäinen julkinen tv-lähetys tapahtuu 24.5. Säännölliset tv-lähetykset aloitetaan syksyllä 1956.

1958

Polyteekkarimuseo perustetaan Espoon Otaniemeen. Vanhemmat ikäpolvet tuntevat museon nimellä Teekkarimuseo. Lue lisää museosta. Vuonna 2008 TTYY:n oma Teekkarimuseo avataan. 

1959

Ensimmäiset teekkarit aloittavat opintonsa Oulussa. Oululainen teekkarilakki painetaan ensimmäistä kertaa päähän wappuna 1960. Tästä lasketaan alkavaksi oululaisten teekkareiden ajanlasku.

1961

Yksi kuuluisimmista teekkarijäynistä tehdään Wasa-laivan noston yhteydessä Tukholman edustalla. Muutama teekkari vie Paavo Nurmen juoksijapatsaan pienoisversion vielä pinnan alla olevan laivan kannelle. Kun laiva nostetaan, patsas löytyy ja herättää suurta ihmetystä. Jäynän toteuttavat Harri Leppänen, Krister Ahlström, Martti Tuomola ja Matti Kaje

1965

Ensimmäiset teekkarit aloittavat opintonsa TKK:n alajaostossa Tampereella. Lue lisää. Tutustu Tampereen teknillisen korkeakoulun syntyvaiheisiin täällä.

1966

Ensimmäiset Akateemisen kyykän MM-kilpailut järjestetään Helsingissä. Tampereella kilpailuja aletaan järjestää vuonna 1994.

Tammerkoskessa Tampereella annetaan ensimmäistä kertaa teekkarikaste wappuna 1966.

Syksyllä Tampereella aloitetaan fukseja perehdyttävä isovelitoiminta, johon nykyinen tutortoiminta perustuu.

Teknillinen korkeakoulu muuttaa Helsingistä Espoon Otaniemeen. Tempaussarja Temppu’66 siivittää tupsukansan muuttoa. Tempausesikunta käyttää karheita, keskiruskeita puuvillahaalareita.

Teekkareiden uusi ylioppilaskuntatalo Dipoli vihitään käyttöön Otaniemessä. TKY:n toimisto ja teekkariravintola otetaan käyttöön. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä (os. Paatelainen). Lue rakennuksen historiasta lisää.

TKK:n Tampereen osastoon perustetaan ensimmäinen kerho, Tampereen teekkarien radiokerho.

1967

Vuonna 1967 Teknillisen korkeakoulun kemian osastolla aloittaa opintonsa vuosikurssi, joka julkaisee vuonna 2017 kirjan, joka on katsaus kemiantekniikan opiskeluun ja opiskelijaelämään 60–70-luvun vaihteessa.

1968

Vanha ylioppilastalo vallataan marraskuussa. Otaniemen teekkareita pyydetään mukaan. Vaikka poliittinen kuohunta on saavuttanut myös teekkarit, Vanhalle ylioppilastalolle he eivät lähde mukaan.

1969

Ensimmäiset teekkarit aloittavat opintonsa Lappeenrannassa.

1970

1970-luvun alussa ylioppilaskunnat alkavat politisoitua. Muun muassa Tampereella ja Lappeenrannassa puoluetoiminta alkaa näkyä myös ylioppilaskunnissa.

Poliittisen ilmapiirin aikaansaama vanhojen arvojen kyseenalaistaminen lakkauttaa vuosijuhlaperinteen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Perinne tekee kuitenkin paluun 1980-luvulla, minkä jälkeen se on noussut nykyiseen loistoonsa. (Lähde: Teekkarielämää (2006))

1972

Tampereen tekniikan opetus itsenäistyy TKK:n alajaostosta Tampereen teknilliseksi korkeakouluksi (TTKK). Lue aiheesta lisää täällä ja täällä.

1973

Konetalo valmistuu Tampereen Hervannan kampuksen ensimmäisenä rakennuksena ja teekkarit muuttavat keskustasta Hervantaan. Aiheesta lisää täällä ja täällä.

1983

Lappeenrannan Koneteekkarit saunovat nimiinsä liikkuvassa saunassa kylpemisen ennätyksen, yhteensä 336,4 tuntia. 

1986

Ensimmäinen valtakunnallisen tason jäynäkilpailu järjestetään Vaasassa, jossa tehtävänä on muun muassa pystyttää Vaasan teknillisen tiedekunnan perustajan patsas Hovioikeudenpuistikkoon. Kisojen tarkoitus on antaa vaasalaisille esimakua siitä, mitä teknillisen korkeakoulun tulo paikkakunnalle tuo mukanaan. Lue lisää jäynäkulttuurista.

1987

TTY:n killat rakentavat ensimmäiset härwelit. Härwelit ovat edelleen osa tamperelaista TeekkariWappua. Vuonna 1998 ennätykselliselle härwelille kertyy painoa jopa 3 500 kiloa.

1990

Ensimmäiset teekkarit aloittavat Vaasan yliopistossa. Aluksi opetus järjestetään yhdessä Teknillisen korkeakoulun kanssa. Vuonna 2004 Vaasan yliopisto saa oikeuden myöntää DI-tutkintoja.

1992

Teekkarisauna Mörrimöykky rakennetaan talkoilla Hervannan kampuksen välittömään läheisyyteen Tampereelle, kun tontti oli saatu hankittua. Sauna on edelleen kovassa käytössä.

1993

Teekkaritalo valmistuu Ouluun. Virallisia harjakaisia vietettiin jo 2.10.1992, mutta avajaisseremoniat pidetään 15.5.1993. 

1994

Ensimmäinen Teekkarin työkirja julkaistaan. Kirjan päätoimittaa Hakim Laukkoski

2010

Aalto-yliopisto aloittaa tammikuun ensimmäisenä päivänä toimintansa. Se yhdistää Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun.

2017

Verkostoyliopisto FITech (Finnish Institute of Technology) perustetaan syksyllä 2017. Perustajina ovat seitsemän tekniikan alan yliopistoa sekä Tekniikan akateemiset TEK ja Teknologiateollisuus.

 

Kuva: Arvo Kajantie, Helsingin kaupunginmuseo