Teekkarilaulut


Teekkari laulaa mieluummin kuin hyvin. Liian vakavasti laulamiseen ei kannata siis suhtautua. Laulaminen on tapa pitää hauskaa ja tärkeä osa myös monia teekkarijuhlia vuosijuhlista vapaamuotoisempiin sitseihin. Teekkarilaulut ilahduttavat usein myös saunailloissa ja excursioilla, joissa laululla voidaan kiittää retken isäntiä.

Teekkarilauluja on laulettu yli sata vuotta. Teekkareiden laulukulttuuri on saanut vaikutteita ruotsalaisista snapsilauluista ja saksalaisesta ylioppilaskulttuurista. Humoristiset sanoitukset ja sanansäilällä sivaltaminen kuuluvat vahvasti teekkarilaulujen pitkään perinteeseen.

Teekkarilauluja on laaja skaala aina juomalauluista balladeihin. Rakkaimmat laulut ovat usein vanhoja ja ne lauletaan hartaudella. Teekkareiden perinteisin laulu on Teekkarihymni, joka lauletaan puolilta öin. Teekkarihymnin laulamisessa on paikkakuntakohtaisia eroja, mutta usein on tapana sammuttaa tilan valot ja laulaa laulu seisten. Hymnin alkuperä on ollut legendojen lähde jo vuosikymmeniä. TEK-lehti on selvittänyt laulun alkuperää. Syksyllä 2015 TEKin Teekkarivaliokunta antoi suosituksen, että laulun alkuperäisissä sanoissa esiintyvä neekeri-sana korvataan jatkossa teekkari-sanalla – eli “Yö kuin sielu teekkarin on pimiä”. Asiasta uutisoi Yle.

Teekkarilaulukirjoja

Teekkarilauluja on koottu laulukirjoihin, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1929. Myöhemmin killat, kerhot ja erilaiset yhteisöt ovat koonneet ja julkaisseet omia kirjojaan.

Jokaiselta teekkaripaikkakunnalta löytyy asemansa vakiinnuttanut laulukirja. Tunnetuimpia niistä ovat:

  • Tampere: Rasputin
  • Lappeenranta: PunaMusta
  • Oulu: Laulukalu ja Tasku-Teppo
  • Otaniemi: Teekkarien punainen laulukirja ja Koneinsinöörikillan Wirsu (laulukirja, jota käyttävät myös muiden kaupunkien koneteekkarit)
  • Vaasa: Kultakurkku (Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan yhteinen laulukirja)
  • Turku: Ylioppilaan laulukirja (Turun yliopiston ylioppilaskunnan yhteinen laulukirja)

Myös Tekniikan akateemiset TEK on julkaissut teekkarilaulukirjoja:

  • 2005: Tarhapöllö – teekkarilaulun alkulähteillä
  • 2008: Helmipöllö – teekkarilaulun yläjuoksulla
  • 2011: Pupuhaukka – teekkarilaulun koskessa
  • 2014: Pärlugglan – i teknologvisans virvel
  • 2014: Yöpöllö – teekkarilaulun suvannossa

Teekkarilauluja on myös TEK-mobile-sovelluksessa

Monipuolisesti musiikkia

Teekkariyhteisöissä elää ja voi hyvin myös vakavamman musiikin harrastaminen ja ammattimainen harjoittaminen – tästä pitävät huolen eri paikkakunnilla vaikuttavat teekkarikuorot, eri musiikkityyleihin keskittyvät yhdistykset ja -kerhot sekä orkesterit.

Tunnettuja teekkarikuoroja ovat Polyteknikkojen Kuoro PK (Otaniemi), Dominante (Otaniemi), Teekkarikuoro TeeKu (Oulu), Teekkarikuoro (Tampere), Teekkarilaulajat (Lappeenranta), Resonanssi (Lappeenranta) ja Hummeripojat.

Tunnettuja orkestereita ovat Polyteknikkojen Orkesteri PO (Otanemi), Retuperän WBK (Otaniemi), Teknologorkestern Humpsvakar (Otaniemi), Teekkaritorvet (Oulu) ja Axelbandet (Turku).

Elektronista musiikkikulttuuria edistävät muun muassa Entropy (Otaniemi) ja Spinni (Tampere). 

Etsi oman teekkaripaikkakuntasi musiikkiyhdistykset! Linkit kerhojen ja yhdistysten kokoomasivuille löytyvät näiltä sivuilta kohdasta Teekkarikaupungit.

 

Kuva: Hugo Wihersaari