Teekkarin ABC

artikkelikuva

Arkkari

Arkkitehtiopiskelija. Arkkarit ⊂ teekkarit.
artikkelikuva

Excursio tai ekskursio (myös XQ tai kursio)

Seuramatka, jonka tarkoituksena on oppia uutta. Excursiolla tutustutaan esimerkiksi johonkin yritykseen tai toisen paikkakunnan teekkareihin ja teekkarikulttuuriin. Excursion järjestää yleensä kilta tai kerho, ja niitä on sekä fukseille että pidempään opiskelleille. Matkojen pituudet vaihtelevat päivästä jopa viikkoon ja kohteet voivat sijoittua myös ulkomaille.

Entrepreneurship Society (ES)

Opiskelijoiden yhteisö, jonka tavoitteena on antaa tukea yrittäjyyteen, tarjota mahdollisuus verkostoitua sekä kannustaa yrittämään. Mukana on myös yrittäjiä ja muita aiheen asiantuntijoita. Yhteisö löytyy jokaisesta teekkarikaupungista: Espoo, Oulu, Turku, Tampere, Lappeenranta ja Vaasa. Esimerkiksi Slushin idea syntyi alun perin Otaniemen Aaltoesin ja Startup Saunan yhteistyöllä.
artikkelikuva

Fuksi

Ensimmäisen vuoden opiskelija, josta toisinaan käytetään myös nimitystä phuksi tai pHuksi. Fuksista tulee teekkari fuksivuoden wappuna tapahtuvan kasteen myötä.
artikkelikuva

Haalarit

Teekkareiden tunnistettavin (ja hyvin käyttökelpoinen) edustusasu. Haalarikulttuuri levisi Suomeen 1980-luvun alkupuolella Ruotsista. Teekkarit ottivat ne käyttöönsä ensimmäisten joukossa. Haalarit osoittavat yhteenkuuluvuutta ja niiden väri kertoo käyttäjänsä opintoalan. Tutustu eri kiltojen haalareiden väreihin kaupunkikohtaisesti näillä sivuilla kohdassa "Teekkarikaupungit". Haalarit on tapana koristella kangasmerkeillä, joita saa erilaisista opiskelijariennoista tai käymällä vaihtokauppaa. Seurustelukumppanit voivat vaihtaa keskenään haalareiden lahkeen ja kaverit hihan tai taskun. Haalareita ei ole tapana pestä. Lue lisää haalareista TEK-lehdestä ja Niksulasta.

Herrasmies-

Herrasmiesversiossa esimerkiksi kuutiopallosta tai ultimatesta pelataan olut(/juoma)lasi kädessä ja yritetään olla läikyttämättä juomaa.

Hervanta, Herwood

Tampereen teknillisen yliopiston kampus sijaitsee Hervannassa. Herwood-lempinimi vakiintui käyttöön viimeistään automaatiotekniikan opiskelijoiden aiheenmukaisen jäynän myötä.

Historia

Teekkareiden historia on rikas ja monivaiheinen. Siihen voi tutustua näillä sivuilla ja TEK-lehdessä. Otaniemestä löytyy myös aiheeseen perehtynyt erikoismuseo.
artikkelikuva

Huumori

Erityisesti sanoilla leikittelevä teekkarihuumori kukkii wappulehdissä, laulujen sanoituksissa, vitseissä ja jäynissä.

Ikiteekkari

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan merkkiohjesäännön mukaan ikiteekkari on teekkari, joka ”on katsonut tarpeelliseksi pätevöityä tieteenharjoittajana niin syvällisesti, ettei ole ehtinyt tai muistanut valmistua diplomi-insinööriksi” (Merkkiohjesääntö). Ikiteekkarille on olemassa myös oma teekkarilaulunsa. Aalto-yliopistossa Ikiteekkarin arvonimi ja sitä osoittava ketju voidaan myöntää Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan tai Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan entiselle jäsenelle. Arvonimi ja ketju ovat teekkariyhteisön arvokkain kunnianosoitus (Lue lisää). Tampereella Hervannassa sekä Lappeenrannassa sijaitsee Ikuisen teekkarin muistomerkki.
artikkelikuva

Insinöörimäisyys

”Insinöörimäinen” on yleinen käsite, mutta sillä ei ole määritelmää sanakirjassa. TEK-lehdessä pyritään avaamaan, mitä insinöörimäisyys oikein tarkoittaa.

Jäynä

Jäynä on huumorimielessä tehty, usein teknologiaa hyödyntävä harmiton käytännön pila. Sen tarkoituksena on hauskuuttaa tekijöitään, jäynän kohteeksi joutuvaa ja suurta yleisöä. Jäynä ei saa aiheuttaa mielipahaa tai aineellista vahinkoa, eikä nykyään enää kohdistua viranomaisiin. Teekkariyhteisöt järjestävät paikallisia jäynäkilpailuja. Valtakunnalliset Teekkarijäynäkilpailut on osa TEKin tukemaa teekkariyhteistyötä. Lue jäynän anatomiasta TEK-lehdestä. Jäynätarinoista on kirjoitettu myös kirja Troolattua saimaannorppaa ja 124 muuta – Teekkarijäynien historiaa (2007). Lisää jäynistä näillä sivuilla.
artikkelikuva

Kaste

Teekkarikasteessa fuksista tulee täysivaltainen teekkari ja hän saa alkaa käyttää tupsulakkia. Kasteperinteet vaihtelevat kaupungeittain, mutta kastetilaisuus ajoittuu ensimmäisen opiskeluvuoden wappuun. Lue lisää teekkarikasteesta TEK-lehdestä.

Kerho

Teekkareilla on satoja erilaisia kerhoja, järjestöjä ja yhdistyksiä. Ne keskittyvät yleensä tiettyyn harrastukseen, ammattiaineeseen tai muuhun kiinnostuksen kohteeseen. Esimerkiksi elokuvista, suunnistuksesta, kuorolaulusta, politiikasta ja roolipeleistä kiinnostuneille on omat kerhonsa. Teekkarit osallistuvat aktiivisesti myös osakuntien toimintaan.

Kilta

Killat eli ainejärjestöt ovat kunkin koulutusohjelman tai osaston opiskelijoiden järjestöjä. Killat valvovat opiskelijoiden etuja, yhdistävät saman alan opiskelijoita ja järjestävät erilaisia tapahtumia, kuten urheilua, kulttuuririentoja ja erilaisia excursioita. Joka killalla on oman värisensä haalarit. Killoilla on myös omia kiltahuoneita. Tutustu teekkareiden kiltoihin kaupunkikohtaisesti täällä.
artikkelikuva

Kyykkä

Teekkareiden kansallispeli on alun perin kotoisin Karjalasta. Akateeminen kyykkä sai alkunsa vuonna 1966. Lajin MM-kilpailut käydään vuosittain Tampereella. Kyykässä heitetään karttuja eli kyykkämailoja, joilla on tarkoitus poistaa kyykät eli puiset sylinterit pelineliöstä mahdollisimman vähillä heitoilla. Kyykkää voi pelata yksin, kaverin kanssa tai nelihenkisenä joukkueena. Lue lisää TEK-lehdestä.
artikkelikuva

Lakki

Tupsulakki on ollut teekkarin tunnus jo yli 120 vuotta. Se sai nykyisen ulkoasunsa vuonna 1893, mutta ulkoasussa on pieniä eroja kaupungeittain – erityisesti lakin vuoren värissä ja kokardissa. Teekkarilakki on kesähattu, jota saa käyttää wapusta syksyn lakinlaskijaisiin saakka. Lisäksi jokaisella teekkariylioppilaskunnalla on tarkemmat ohjesäännöt lakin käyttöön. Fuksit saavat alkaa käyttää lakkia vasta ensimmäisen opiskeluvuotensa wappuna. Lue lisää tupsulakin historiasta TEK-lehdestä.

Laulukulttuuri

Laulaminen on tärkeä osa teekkarijuhlia, mutta sille on sijaa myös excursioilla – usein laululla kiitetään retken isäntiä. Laulukulttuuri on saanut vaikutteita ruotsalaisista snapsilauluista ja saksalaisesta ylioppilaskulttuurista. Laulaminen on tapa pitää hauskaa, eikä sitä sovi ottaa turhan vakavasti. Teekkari laulaa mieluummin kuin hyvin. Teekkareiden perinteikkäin laulu on Teekkarihymni, joka lauletaan hartaudella puolilta öin. Laulukulttuurin tueksi on julkaistu useita laulukirjoja. Lisää asiaa teekkarilauluista täällä ja TEK-lehdessä.

Linnanmaa

Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta sijaitsee Linnanmaalla.

Nauhat

Nauha kuuluu teekkarin asuun akateemisissa juhlatilaisuuksissa. Nauhalla on tarkoitus kertoa, mitä tahoa teekkari edustaa. Nauha voi kertoa esimerkiksi kuulumisesta tiettyyn ylioppilaskuntaan tai osakuntaan. Eri tahojen nauhat eroavat väreiltään ja usein myös kooltaan. Nauhoja koskevat säännöt selviävät yleensä kunkin järjestön merkkiohjesäännöistä.
artikkelikuva

Otaniemi

Aalto-yliopiston pääkampus ja tekniikan alan koulutus sijaitsevat Espoon Otaniemessä.

Palosaari

Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta sijaitsee Palosaarella.

Pori

Myös Porissa on teekkareita. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö tarjoaa DI-tutkintokoulutusta ja osallistuu alansa kansainväliseen tutkimustoimintaan. Porin yliopistokeskuksessa opiskelevien yhteinen opiskelijayhdistys on Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry.
artikkelikuva

Retuperän WBK

Espoolainen teekkaripalokuntaorkesteri, joka esiintyy vuosittain lukuisissa konserteissa ja erilaisissa muissa tilaisuuksissa. RWBK soittaa Uudempaa ranskalaista Torwimusiikkia. Lue lisää TEK-lehdestä.

Salaseura

Teekkareiden salaseuraperinteen juuret ovat baltiansaksalaisissa veljeskunnissa. Salaseurojen jäseneksi ei voi liittyä, vaan jäseneksi kutsutaan. Salaseurat julkaisevat monia wappulehtiä ja järjestävät juhlia. Salaseuroihin liittyy myös kritiikkiä: niitä on syytetty naisten syrjimisestä ja hyvä veli -meiningistä. Lue lisää TEK-lehdestä.
artikkelikuva

Saunominen

Teekkarit ovat kunnostautuneet ahkerina saunojina ja jopa saunan rakentajina. Saunominen kuuluu moniin juhliin ja saunailtoja järjestävät killat, kerhot ja ylioppilaskunnat. Lappeenrannassa vuonna 1988 teekkarit tekivät maailmanennätyksen vesillä saunomisessa. Pont Ots -nimisessä lauttasaunassa saunottiin yhteensä 555 tuntia (Katso 5. luku LTY:n historiasta). Vapaateekkarien yhdistys rakensi wapun aikaan 2016 jättikokoisen saunan Espoon Otaniemeen. Saunan koko oli reilut 300 neliötä. Lisää saunasta: HS 23.4.2016.
artikkelikuva

Sillis

Niin sanottu silliaamiainen nautitaan juhlia seuraavana aamuna. Sillis kuuluu varsinkin isompien juhlien, kuten wapun ja vuosijuhlien ohjelmaan.

Sitsit

Vuosijuhlia vapaamuotoisempi akateeminen pöytäjuhla. Sitsikulttuurin juuret ovat Ruotsissa ja sen etiketti vaihtelee hieman pakkakunnittain. Sitseillä on usein jokin teema, jonka mukaan pukeudutaan. Jos teemaa ei ole, sopiva asu miehillä on suorat housut ja pikkutakki, naisilla pikkumusta tai muu iltapuku. Sitseillä nautitaan ruoasta, juomasta, laulamisesta ja yhdessä olosta. Sitseillä on usein seremoniamestarit, laulunjohtajat tai toastmasterit, jotka johdattavat juhlaa eteenpäin, jakavat puheenvuoroja ja päättävät lopuksi juhlan. Yleensä kuka tahansa juhlijoista voi ehdottaa laulettavaa laulua, laulamisen tueksi jaetaan usein lauluvihkot.

Skinnarila

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampus sijaitsee Skinnarilassa, lappeen Rannassa.

Speksi

Improvisaatiota, musiikkia, tanssia ja huumoria yhdistelevä opiskelijavoimin toteutettu teatteriesitys. Näytöksissä yleisö pääsee vaikuttamaan esitykseen huutamalla ”Omstart!”, jolloin juuri nähty kohtaus esitetään uudelleen esimerkiksi laulaen, englanniksi tai erilaisella taustamusiikilla. Tutustu Otaniemen Teekkarispeksiin ja Tampereen NääsPeksiin. Ruotsista kotoisin oleva speksiperinne elää ja voi hyvin tekniikan lisäksi monella muulla tieteen alalla.

Teekkari

Tekniikkaa yliopistossa opiskeleva henkilö. Luova tyyppi. Teekkari on opiskellut alaa vähintään vuoden verran.
artikkelikuva

Teekkarin työkirja

Työnhaku- ja uraopas opiskelijoille ja uransa alkuvaiheessa oleville ympäri Suomen. Painettu kirja julkaistaan TEKin sekä teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien yhteistyönä kerran vuodessa. www.teekkarintyokirja.fi
artikkelikuva

Tekniikan akateemiset TEK

Diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja vastaavan yliopistokoulutuksen saaneiden etu- ja palvelujärjestö. Jäsenistä runsaat 20 000 on teekkareita ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen opiskelijoita. www.tek.fi

Tempaus

Tempauksissa herätetään suuren yleisön kiinnostus ajankohtaiseen asiaan tai yleiseen ongelmaan. Tempauksilla saatetaan myös kerätä rahaa yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tempaus ei ole mielenosoitus ja se tehdään hyvässä hengessä. Tempaukset ovat teekkareiden tapa vaikuttaa. Tiina Metso Polyteekkarimuseosta määrittelee tempauksen olevan elämäniloinen joukkovoiman purskahdus (TEK-lehden juttu). Lue esimerkkejä tempauksista täältä

Vempaimet

Teekkarit ovat historian saatossa rakentaneet lukemattoman määrän erilaisia vempaimia, jotka pitävät kovaa ääntä, liikkuvat kekseliäällä tavalla tai kiehtovat muuten vaan sivullisia. Esimerkkejä teekkareiden luovuudesta voit lukea täältä
artikkelikuva

Vuosijuhlat

Akateemiset vuosijuhlat ovat teekkareiden hienoimmat juhlat. Niitä järjestävät pääasiassa ylioppilaskunnat sekä killat ja ainejärjestöt. Vuosijuhlien pukukoodi on miehillä frakki tai tumma puku, naisilla täyspitkä iltapuku. Juhlapukuun kuuluvat myös akateemiset kunniamerkit. Juhlissa on hyvä käyttäytyä etiketin mukaan, mutta turhaan jäykistelyyn ei tarvitse sortua. Tärkeintä on viettää hauska juhla. Juhlan ohjelmaan kuuluu yleensä cocktailtilaisuus, tervetuliaismalja, illallinen, tanssia, jatkot sekä seuraavan aamun sillis. Illallisen aikana pidetään puheita ja lauletaan. Lue lisää TTYY:n pienestä tapaoppaasta.
artikkelikuva

Wappu

Juhlista jaloin. Teekkareiden juhla kirjoitetaan w-kirjaimella. Lukuvuoden päättymistä ja kesän alkamista juhlistetaan monella hienolla perinteellä, jotka vaihtelevat paikkakunnittain. Tunnetuimpia tapahtumia ovat patsaiden lakitukset, teekkarikaste ja wapunpäivän piknikit. Wappuna fuksista tulee teekkari, esimerkiksi Tampereella dippaamalla hänet Tammerkoskeen. Wappuna julkaistaan myös wappulehdet. Huumoripitoisten julkaisujen taso vaihtelee reisien ja kaularangan välillä, mutta teekkareille tunnusomaista tekemisen meininkiä ne edustavat parhaimmillaan. Teekkareiden wappuun kuuluvat myös wappuradiot. Vuonna 2017 niiden ilosanomaa kuultiin viidellä eri paikkakunnalla sekä nettilähetyksinä. Paikkakuntien erilaisista wappuperinteistä täällä. Teekkariwapun historiaa TEK-lehdessä.

Yhteistyö

Teekkarit ovat huomanneet jo kauan sitten, että yhteistyössä on voimaa. Yhdessä tekeminen ja me-henki ovat olennaisia piirteitä teekkarikulttuurissa.

Yliopistonmäki

Turun yliopisto sijaitsee Yliopistonmäellä.

Ylioppilaskunta

Jokaisella suomalaisella yliopistolla on oma ylioppilaskuntansa. Sen tarkoitus on yhdistää jäseniään ja valvoa heidän etujaan. Ylioppilaskuntien edustajat työskentelevät yliopistojen ja monien muiden eri tahojen toimielimissä ja pitävät huolta siitä, ettei opiskelijoita koskevia päätöksiä tehdä kuulematta opiskelijoiden mielipidettä. Lisäksi ylioppilaskunnat tuottavat jäsenilleen monia palveluita, kuten vuokraavat tiloja, välittävät tietoa, sopivat opiskelija-alennuksista, järjestävät tapahtumia ja hoitavat opiskelijoiden terveydenhuollon yhdessä YTHS:n kanssa. Teknillisten yliopistojen ylioppilaskunnat tekevät yhteistyötä ja vaalivat teekkarikulttuuria. Ylioppilaskunnat myös tukevat jäsenistönsä järjestöjen ja kerhojen toimintaa.