Minustako teekkari?

 


Mikä sinusta tulee isona? 

Miika Aittala tekee kännykkäkuvista materiaalimalleja, joilla voi vuorata bittimaailman pintoja erilaisilla tosielämän materiaaleilla.

Suvi Santala työskentelee synteettisen biologian alalla ja pyrkii parantamaan bakteerien perimää sellaiseksi, että ne lihovat helposti.

Jussi Heikkola muutti Kiinaan ja johtaa nyt Wärtsilä Suzhoun tehdasta. Tehtaassa valmistetaan puhdistus- ja suojakaasulaitteita laivoihin, ja tavoitteena on parantaa maailmaa.

Bioteekkari Maria Kultanen headhuntattiin biolääketieteen yritykseen. Teekkarilähettiläät-blogissa hän kertoo opiskelusta TTY:llä Tampereella.

Miikaa, Suvia, Jussia ja Mariaa yhdistää tekniikan opinnot. Ehkä sinustakin tulee teekkari?

Voit testata, onko sinussa teekkariainesta. Hyviä indikaattoreja ovat:

  • Olet kaveriporukastasi se, joka etsii ongelmien sijaan ratkaisuja.
  • Korjaat kotona asian X mieluummin kuin tuijotat rikkinäistä.
  • Hahmotat hyvin kokonaisuuksia.

Tekniikan kutsu -blogissa on opiskelu- ja uratarinoita tekniikan alalta. Kun koulu loppuu -sivustolta voit katsoa muun muassa videon, jossa Sara Miettinen kertoo, millaista on opiskella rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa Oulussa.

Valmistuttuaan teekkarista tulee diplomi-insinööri tai arkkitehti. Nämä tutkinnot antavat hyvät eväät monipuolisiin työtehtäviin niin Suomessa kuin ulkomailla. Diplomi-insinööri tienaa ja työllistyy tutkitusti hyvin. Ja bonuksena: näillä tutkinnoilla saa töitä, joissa viihtyy! Yli 80 % Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimukseen (2015) vastanneista kertoi olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä.

Seuraavalla videolla kuulaan kolme uratarinaa: Essi Arola opiskeli materiaalitekniikaa ja työskentelee nyt Lumenella pakkauskehityspäällikkönä. Aki Koikkalainen opiskeli tietojohtamista ja toimii nyt Solinorin toimitusjohtajana. Ville Matveinen opiskeli ympäristötekniikkaa ja työskentelee nyt vesi- ja viemärilaiteasiantuntijana VTT:llä.

 

 

Takaisin sivun alkuun

 

Mitä ja missä voi opiskella?


Teekkari voi opiskella esimerkiksi automaatiotekniikkaa, tietotekniikkaa, tuotantotaloutta tai kemiantekniikkaa. Vai kiinnostaako esimerkiksi maisema-arkkitehtuuri?

Voit hakea yhteisvalinnassa, samalla hakemuksella ja samoilla pääsykokeilla, seitsemän eri suomalaisyliopiston diplomi-insinöörin tutkintoon johtaviin hakukohteisiin tai kolmen eri suomalaisyliopiston arkkitehtihakukohteisiin. Voit hakea enintään kuuteen hakukohteeseen.

Dia.fi-sivusto kertoo hakuprosessista ja opiskeluvaihtoehdoista sekä esittelee aiempien vuosien valintakoetehtäviä. 

Täällä voit tutustua Suomen kuuteen varsinaiseen teekkarikaupunkiin ja niille ominaiseen opiskelijakulttuuriin. Espoon, Lappeenrannan, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan lisäksi DI-tutkintokoulutusta on rajatummin tarjolla muun muassa Lahdessa ja Porissa.

Teekkarilähettiläät kirjoittavat blogissaan opiskelijan arjesta, kuten opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksista, TTY:llä Tampereella.

Hakuaika alkaa keväällä, yleensä maaliskuussa.
 

Takaisin sivun alkuun

 

Miksi tekniikan alalle kannattaa suunnata?


1. Työ on kivaa
Alalla työskentelevät ovat tyytyväisiä uraansa. TEKin työmarkkinatutkimukseen (2015) vastanneesta yhdeksän kymmenestä kertoi olevansa erittäin tai melko tyytyväinen tähänastiseen työuraansa.

2. Alaa opiskelevat ovat hyvää porukkaa
TEK selvitti osana opiskelijatutkimusta teekkareiden arvoja. Tutkimuksen mukaan teekkarit ovat epäitsekkäitä, haluavat hyvää läheisilleen ja koko ihmiskunnalle sekä kunnioittavat luontoa. Lue lisää tutkimuksen tuloksista täältä

3. Tällä koulutuksella työllistyy
Teekkarit työllistyvät valmistuttuaan hyvin ja tienaavat mukavasti. Vastavalmistuneiden palautekysely tehtiin vuonna 2017 valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille ympäri Suomen. Vastaajista kolme viidestä oli valmistuessaan työsuhteessa. Työllistyneistä suurin osa tekee omaa alaa ja tasoa vastaavia töitä. Peruskuukausipalkka valmistumishetkellä oli 3 200 euroa (mediaani). Teekkareiden hyvän työllistymisen takana on muun muassa opiskeluaikana kerätty työkokemus ja -kontaktit.

4. Tekniikan alan yliopistokoulutus on monipuolista
Koulutusta tarvitaan esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa, avaruuden kartoittamisessa, laitteiden- ja koneiden suunnittelussa, uusiutuvan energian kehittämisessä, robotiikan ja koneoppimisen hyödyntämisessä ja toimivien tilojen suunnittelussa. Vastavalmistuneiden palautekyselyn mukaan 87 prosenttia valitsisi tekniikan yliopistokoulutuksen uudelleen.

5. Teekkarikulttuuri
Siihen kuuluu vahva me-henki, rikas historia, riehakas huumori – ja opiskelijakentän parhaat juhlat.
 

  • T-lehti haastatteli viittä teekkaria ja kysyi muun muassa, missä he näkevät itsensä kymmenen vuoden kuluttua.
     

Takaisin sivun alkuun

 

Minne töihin?


Mitä teekkari voi tehdä työkseen? TEK kokosi 120 erilaista tekniikan osaajan tarinaa, jotka antavat hyvän katsauksen siihen, mihin kaikkeen tämä koulutus taipuu. Mukana ovat muun muassa yksi hyönteisruokayritys EntoCuben perustajista, Robert Nemlander, Google Alankomaiden toimialajohtaja Hanna Kivelä sekä yksi ravintolaruokaa välittävän Woltin perustajista, Juhani Mykkänen.

Tekniikan alan osaaminen voi viedä töihin esimerkiksi viskitislaamoon, katsastusalan yrittäjäksi, näyttelyarkkitehdiksi tai kansainväliseen yritykseen Tanskaan.

Oheisessa kuvassa on TEKin työmarkkinatutkimuksen (2017) vastanneiden yleisimpiä tehtävänimikkeitä. Tutkimuksen vastaajat ovat diplomi-insinöörejä, arkkitehteja ja matemaattis-luonnontieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneita. 

 

 

Alla olevissa kuvissa on esitetty kokopäivätyössä olleiden vastaajien toimiasema (kuva vasemmalla) ja työnantajan sektori (kuva oikealla). Lähde: TEKin työmarkkinatutkimus (2017)

 

 

Lue lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksista, muun muassa palkoista, TEKin verkkosivuilta ja TEK-verkkolehdestä.


Tekniikan alan yliopistokoulutuksella avautuu monia urapolkuja. Koulutuksen yksi hyvä puoli on sen työllistävyys. Työttömien tekniikan yliopistokoulutettujen määrä oli huhtikuun 2018 lopussa vain 2 154, mikä on noin 3,4 prosenttia alan työvoimasta. Päivitettyä tietoa työllisyydestä voit lukea täältä.

Työnhausta ja työelämästä lisää: 

Takaisin sivun alkuun