Teekkarihistoriaa
Lue lisää teekkarihistoriasta ja -kulttuurista TEK-lehdestä
Teekkareiden historian merkkipaaluja
1800
Suomen teollistuminen lähtee käyntiin 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tekstiili- ja metalliteollisuudesta. Lue lisää tekniikan maan historiasta TEK-lehdestä.
Tekniikan alan koulutus alkaa, sisältäen lähinnä matematiikan ja karttojen piirustuksen opetusta sotaoppilaitosten ja valtion hallintovirastojen työntekijöille. Käytännön ammattitaito opitaan työharjoittelussa. Lue lisää: Tekniikan Waiheita 2/08 (pdf).
1849
Ensimmäiset teekkarit aloittavat opintonsa Helsingin teknillisessä reaalikoulussa 15.1. (myöhemmin TKK, nykyään osa Aalto-yliopistoa). Tutustu tekniikan opintojen alkumetreihin täällä.
1850
Teekkari-termistöä (muun muassa nimitystä teekkari tai teknolog) aletaan käyttää 1800-luvun puolivälissä tiettävästi ensimmäisiä kertoja Göteborgissa, Tukholmassa ja Helsingin teknillisessä reaalikoulussa (nyk. Aalto-yliopisto). Teekkarikulttuuria tavataan tänäkin päivänä vain Suomessa ja Ruotsissa. (Lähde)
1856
Teekkareilla on jo parhaat bileet. Nimeltä mainitsematon aikalainen valittaa, että teekkarit viettävät "öisin orgioita, jotka pilaavat sielun ja ruumiin" (Tiede-lehti 2.4.2008).
1860
Helsingin teknillisessä reaalikoulussa siirrytään kaikille yhteisestä opetusohjelmasta ja kurssisisällöstä osastoihin, joita perustetaan 1860-luvun alussa viisi: insinööriosasto (jossa opetetaan ”pykäämisen kyhäysoppia” eli rakennustekniikkaa), kemian osasto, koneosasto, arkkitehtiosasto ja maanmittausosasto. Vuosina 1861–1872 koulusta valmistuu 55 oppilasta, joista 34 on rakennusinsinöörejä. (Lähde, pdf)
1872
Teknologföreningen-niminen yhdistys perustetaan Helsingin teknillisessä reaalikoulussa, mistä Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TKY) laskee historiansa alkavan. TKY yhdistyy Aalto-yliopiston myötä vuonna 2010 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan kanssa ja ylioppilaskunnan nimeksi tulee Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY). (Lähde)
1878
Ensimmäinen kansallinen tempaus järjestetään J. L. Runebergin patsasrahaston hyväksi. Lue lisää tempauksista.
1880
Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) perustetaan.
1890
Naisia aletaan nähdä pikkuhiljaa tekniikan opiskelijoina. Ensimmäinen naisarkkitehti Signe Hornborg valmistuu vuonna 1890. Hän opiskeli ylimääräisenä ja osa-aikaisena oppilaana Polyteknillisessä Opistossa (entinen Helsingin teknillinen reaalikoulu, nykyään Aalto-yliopisto). Vuonna 1905 Jenny Markelin suorittaa tutkinnon tie- ja sillanrakennuksesta. Lue lisää tekniikan ensimmäisistä naisista.
1891
Kiltatoiminta alkaa, kun Kemistikilta perustetaan.
1893
Teekkarilakki saa nykyisen ulkoasunsa. Tästä katsotaan nykymuotoisen teekkarilakin ajanlaskun alkavan. Lue lisää Teekkarilakin tarinasta sekä lakin eroista Suomessa ja Ruotsissa.
Teknillinen klubi, Tampereen Teknillisen Seuran edeltäjä, perustetaan.
1896
Suomenkielisten Teknikkojen Seura STS perustetaan. Sen ensisijainen tehtävä on edistää suomen kieltä tekniikan ja teollisuuden alalla. Tästä lasketaan alkaneeksi Tekniikan akateemiset TEKin historia.
1904
Suuri osa Polyteknillisen Opiston (nyk. Aalto-yliopisto) opiskelijoista menee luentolakkoon vastalauseena Venäjän armeijan kutsunnoista kieltäytyneiden opiskelijoiden erottamiselle. Lakkoinnostus hiipuu kuitenkin jo syksyllä. (Lähde, pdf)
1908
Monien vaiheiden ja nimien jälkeen Helsingin teknillisenä reaalikouluna aloittaneesta oppilaitoksesta tulee Suomen Teknillinen Korkeakoulu; yliopistotasoinen oppilaitos, jonka opiskelijoilla on ylioppilaiden oikeudet ja opettajilla professorin titteli. Lue lisää.
1915
Jääkäriliikkeen toiminta yliopistoissa ja korkeakouluissa naamioidaan ylioppilaspolitiikaksi. Huhtikuussa järjestetään Polilla kokous, jonka väitetään pohtivan "ylioppilaskunnan jakokysymystä". Teekkarit hoitavat maanalaisen liikkeen tiedustelutoimintaa.
1920
Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta perustetaan. Tiedekunnassa opiskelee nykyään myös teekkareita.
1920-luvulla teekkarit alkavat käyttää yhdistävänä asusteena labratakkia. Labratakkeja nähdään vielä Otaniemen muuton yhteydessä 1960-luvulla. 1930-luvulla esitetään ensimmäiset pohdinnat överhalare-nimellä kulkevasta vaatekappaleesta, mutta vasta vuonna 1959 nähdään ensimmäiset kurssihaalarit. 1970-luvulla käytetään tiettyjä retkiä varten hankittuja ekskursiohaalareita ja varsinaiset kiltahaalarit alkavat yleistyä 1980-luvun taitteessa. Lue teekkarihaalareiden synnystä täältä.
1923
Turussa perustetaan Kemistklubben vid Åbo Akademi rf. Se edustaa pitkään yksinään Turussa teekkarikulttuuria. Vuonna 1999 perustetaan Åbo Akademille Datateknologerna vid Åbo Akademi rf ja Turun yliopistoon Digit ry. Vuonna 2008 Turku saa neljännen teekkarikiltansa, Nucleus ry.
1927
Suomenkielinen akateeminen nuoriso siirtyy Tekniikan Ylioppilaiden aloitteesta viettämään vappua Alppilan sijaan Kaivopuistoon. Lue lisää teekkariwapun vaiheista.
1929
Ensimmäinen teekkarilaulukirja T.Y. Laulukirja julkaistaan. Jo tätä aiemmin teekkaripiireissä laulettu Teekkarihymni on myös mukana laulukirjassa. Laulukirja herättää ”inhoa ja kauhua vakavasti ajattelevissa piireissä”.
1931
Polyteknikkojen Ilmailukerho aloittaa kerhotoiminnan. Vuonna 1953 kerhon jäsenet hämmästyttävät yleisöä suunnittelemalla ja rakentamalla alusta asti lentävän moottorihärvelin. Aiheesta lisää.
1933
Speksiperinne rantautuu Suomeen ja ensimmäinen teekkarispeksi esitetään. Esitys on Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan tempaus. Teekkarispeksejä on esitetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1990 ja NääsPeksejä Tampereella vuodesta 1999. Lisää aiheesta myös julkaisussa Teekkarielämää (2006).
Retuperän WBK esiintyy ensimmäistä kertaa Maanmittariklubin varainkeruuta varten järjestetyillä ”Retuperän palokuntajuhlilla”.
1939
Talvisota alkaa 30. marraskuuta. Helsingin pommituksissa Teknillisen korkeakoulun päärakennus Hietalahdessa vaurioituu pahasti. Opetus keskeytetään syksyyn 1940 saakka. Lähde: Tekniikka&Talous.
1940
Nimeke diplomi-insinööri otetaan varsinaisesti käyttöön tutkintosäännön uudistuksen yhteydessä 1940-luvun alkupuolella (lähde).
1941
Jatkosota alkaa 25. kesäkuuta. Moni Teknillisen korkeakoulun opiskelija palaa rintamalle ja opetus keskeytetään. Syksyllä 1941 kouluun ei oteta uusia opiskelijoita. Opetus jatkuu sodan lomassa lokakuussa 1942, mutta se keskeytetään vielä kerran pommitusten takia helmikuussa 1944. Sodan jälkeen opettajista on pulaa. Sota on jättänyt jälkensä myös opiskelijoihin. Lähteet: Tekniikka&Talous ja Sähköinsinöörikillan historiikki.
1948
Teknillinen korkeakoulu päätetään siirtää Otaniemeen. Valmistelut aloitetaan ja tonttimaa ostetaan tammikuussa 1949. Lähde: aalto.fi
Wappulehti Äpy aloittaa. Äpy on Suomen vanhin wappulehti. Nykyään wappulehtiä julkaistaan jokaisella teekkaripaikkakunnalla.
1949
Tekniikan opiskelijoiden asuntopulaa helpottamaan järjestetään suurtempaus "Otaniemi on, Teekkarikylä tehdään". Tempauksella kerätään varoja Teekkarikylän rakentamiseksi Otaniemeen. Pommituksissa tuhoutuneen Neuvostoliiton suurlähetystön tiilet saadaan käyttää kylän rakentamiseen. Tempaus luo myönteistä kuvaa teekkareista. Teekkarikylä otetaan käyttöön syksyllä 1951. Kesällä 1952 siellä majoitetaan Helsingin olympialaisten urheilijoita. Lähde: tiede.fi ja Sähköinsinöörikillan historiikki.
1940-luvun loppupuolella teekkari matkaa ASLA-stipendillä Yhdysvaltoihin. Suomalainen insinööri- ja teekkarikunta rakentaa suhteita Yhdysvaltoihin ASLA-apurahojen turvin. Lisää tekniikan maan historiaa TEK-lehdessä.
1952
Yhteiskristillinen opiskelijayhdistys Ristin kilta rakentaa Helsinkiin minigolfradan rahoittaakseen kappelin rakentamista Otaniemeen. Suomen vanhin rata toimii Sibeliuksen puistossa.
1953
Fennada-filmi ikuistaa teekkarielämän tiimellystä tempauksineen, spekseineen ja muine harrastuksineen lyhytelokuvaan. Ajan henkeä kuvaa lausahdus ”teekkarille ei mikään inhimillinen saa olla vierasta – ei edes työnteko.” Katso elokuva Ylen Elävästä arkistosta (10 min).
1955
Teknillisen korkeakoulun ensimmäiset toiminnot siirtyvät Otaniemeen. Otaniemen kampusalueen yleissuunnitelman laati arkkitehti Alvar Aalto. Muutto Helsingistä Otaniemeen vie noin kymmenen vuotta. Lähde: aalto.fi
Teekkarit aloittavat televisiolähetykset Suomessa. Ensimmäinen julkinen tv-lähetys tapahtuu 24.5. Säännölliset tv-lähetykset aloitetaan syksyllä 1956.
1958
Polyteekkarimuseo perustetaan Espoon Otaniemeen. Vanhemmat ikäpolvet tuntevat museon nimellä Teekkarimuseo. Lue lisää museosta. Vuonna 2008 TTYY:n oma Teekkarimuseo avataan.
1959
Ensimmäiset teekkarit aloittavat opintonsa Oulussa. Oululainen teekkarilakki painetaan ensimmäistä kertaa päähän wappuna 1960. Tästä lasketaan alkavaksi oululaisten teekkareiden ajanlasku.
1961
Yksi kuuluisimmista teekkarijäynistä tehdään Wasa-laivan noston yhteydessä Tukholman edustalla. Muutama teekkari vie Paavo Nurmen juoksijapatsaan pienoisversion vielä pinnan alla olevan laivan kannelle. Kun laiva nostetaan, patsas löytyy ja herättää suurta ihmetystä. Jäynän toteuttavat Harri Leppänen, Krister Ahlström, Martti Tuomola ja Matti Kaje.
1965
Ensimmäiset teekkarit aloittavat opintonsa TKK:n alajaostossa Tampereella. Lue lisää. Lue myös: 50 vuotta teekkarielämää Tampereella
1966
Ensimmäiset Akateemisen kyykän MM-kilpailut järjestetään Helsingissä. Tampereella kilpailuja aletaan järjestää vuonna 1994.
Tammerkoskessa Tampereella annetaan ensimmäistä kertaa teekkarikaste wappuna 1966.
Syksyllä Tampereella aloitetaan fukseja perehdyttävä isovelitoiminta, johon nykyinen tutortoiminta perustuu.
Teknillinen korkeakoulu muuttaa Helsingistä Espoon Otaniemeen. Tempaussarja Temppu’66 siivittää tupsukansan muuttoa. Tempausesikunta käyttää karheita, keskiruskeita puuvillahaalareita.
Teekkareiden uusi ylioppilaskuntatalo Dipoli vihitään käyttöön Otaniemessä. TKY:n toimisto ja teekkariravintola otetaan käyttöön. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä (os. Paatelainen). Lue rakennuksen historiasta lisää.
TKK:n Tampereen osastoon perustetaan ensimmäinen kerho, Tampereen teekkarien radiokerho.
1968
Vanha ylioppilastalo Helsingissä vallataan marraskuussa. Otaniemen teekkareita pyydetään mukaan. Vaikka poliittinen kuohunta on saavuttanut myös teekkarit, Vanhalle ylioppilastalolle he eivät lähde mukaan.
1969
Ensimmäiset teekkarit aloittavat opintonsa Lappeenrannassa.
1970
1970-luvun alussa ylioppilaskunnat alkavat politisoitua. Muun muassa Tampereella ja Lappeenrannassa puoluetoiminta alkaa näkyä myös ylioppilaskunnissa.
Poliittisen ilmapiirin aikaansaama vanhojen arvojen kyseenalaistaminen lakkauttaa vuosijuhlaperinteen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Perinne tekee kuitenkin paluun 1980-luvulla, minkä jälkeen se on noussut nykyiseen loistoonsa. Lähde: Teekkarielämää (2006)
1972
Tampereen tekniikan opetus itsenäistyy TKK:n alajaostosta Tampereen teknilliseksi korkeakouluksi (TTKK). Lue aiheesta lisää.
1973
Konetalo valmistuu Tampereen Hervannan kampuksen ensimmäisenä rakennuksena ja teekkarit muuttavat keskustasta Hervantaan. Lähde: teekkarihistoriaa.fi
Lappeenrannassa järjestetään ensimmäiset kiltatapaamiset. LTKY:n ensimmäiset killat ovat Kaplaaki (tuotantotalous), Armatuuri (energiatekniikka) ja KRK (koneenrakennus). Lähde: ltky.fi/historia
1975
Lappeenrannan teknillinen yliopisto muuttaa Lappeenrannan keskustasta Skinnarilan kaupunginosaan, kun uuden kampuksen ensimmäinen rakennusvaihe otetaan käyttöön huhtikuussa. Lähde: ltky.fi/historia
1977
Oulussa fuksit eivät saakaan Teekkarilakkia lakinvalmistaja Wahlmanin työntekijöiden lakon takia. Lakin sijaan väliaikaisratkaisuna käytetään wappuna Miranol-lippiksiä villalankatupsun kera. Tästä juontuu oululaisen fuksilakin perinne. Lähde: oty.fi
1983
Lappeenrannan Koneteekkarit saunovat nimiinsä liikkuvassa saunassa kylpemisen ennätyksen, yhteensä 336,4 tuntia.
1986
Ensimmäinen valtakunnallisen tason jäynäkilpailu järjestetään Vaasassa, jossa tehtävänä on muun muassa pystyttää Vaasan teknillisen tiedekunnan perustajan patsas Hovioikeudenpuistikkoon. Kisojen tarkoitus on antaa vaasalaisille esimakua siitä, mitä teknillisen korkeakoulun tulo paikkakunnalle tuo mukanaan. Lue lisää jäynäkulttuurista.
1990
Ensimmäiset teekkarit aloittavat Vaasan yliopistossa. Aluksi opetus järjestetään yhdessä Teknillisen korkeakoulun kanssa. Vuonna 2004 Vaasan yliopisto saa oikeuden myöntää DI-tutkintoja.
1992
Teekkarisauna Mörrimöykky rakennetaan talkoilla Hervannan kampuksen välittömään läheisyyteen Tampereelle. Sauna on edelleen kovassa käytössä.
Vaasassa Tutti ry:n teekkarit rakentavat sauna-auton, joka on Vaasan yliopiston ensimmäinen siirrettävä sauna. Vuonna 2011 valmistuu uusi peräkärrysauna, jota käytetään opiskelijatapahtumien lisäksi Teuvan sauna-ajoissa.
1993
Teekkaritalo valmistuu Ouluun. Virallisia harjakaisia vietettiin jo 2.10.1992, mutta avajaisseremoniat pidetään 15.5.1993.
1994
Ensimmäinen Teekkarin työkirja julkaistaan (nyk. TEKin Työkirja). Kirjan päätoimittaa Hakim Laukkoski.
1998
Konekilta rakentaa Tampereella wapuksi ennätyksellisen härwelin, jolle kertyy painoa jopa 3 500 kiloa. Härwelit ovat edelleen tärkeä osa tamperelaista TeekkariWappua.
1999
Oulun yliopiston teekkarit järjestävät ensimmäistä kertaa nyt jo perinteeksi muodostuneen wapun hyväntekeväisyystempauksen Wesibussi. Aluksi bussin tarjosi Koskilinjat oy, nykyään OTPTravel. Lue lisää: oty.fi
2010
Aalto-yliopisto aloittaa tammikuun ensimmäisenä päivänä toimintansa. Se yhdistää Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun.
2017
Verkostoyliopisto FITech (Finnish Institute of Technology) perustetaan syksyllä 2017. Perustajina ovat seitsemän tekniikan alan yliopistoa sekä Tekniikan akateemiset TEK ja Teknologiateollisuus.
2019
Uusi Tampereen yliopisto aloittaa toimintansa. Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyivät uudeksi säätiöyliopistoksi. Myös ylioppilaskunnat yhdistyivät TREY:ksi ja teekkarikulttuuria toteuttamaan perustettiin vuonna 2018 Tampereen Teekkarit ry.
Kuva: Arvo Kajantie, Helsingin kaupunginmuseo